Katsaus vuoden 2022 jälkipuoliskon logistiikkamarkkinoihin

Toimitusketjun eri osapuolet ovat joutuneet viime kuukausina kamppailemaan lukuisten lainsäädännöllisten, ympäristöön liittyvien, poliittisten ja yhteiskunnallisten ongelmien kanssa. AsstrAn analytiikkaosasto kertoo, mitkä näistä ongelmista ovat vaikuttaneet merkittävästi vuoden 2022 jälkipuoliskon logistiikkamarkkinoihin.

Kuljetushintojen nousu

Logistiikka-alalla on vuosittain ruuhkahuippu viimeisellä vuosineljänneksellä. Sen aikana kuljetustilausten määrä ja niiden toteuttamisen hinta nousevat. Vuonna 2022 polttoainekustannusten kasvu, kuljettajapula ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsivät tätä nousua entisestään. Lisäksi joulua edeltävänä kiireisenä kautena kuljetuspalveluiden saatavuus heikkenee. TIMOCOM totesi tämän trendin olevan vuonna 2022 kuitenkin päinvastainen, sillä eurooppalaisen tuotannon vähentymisen vuoksi saatavilla oli enemmän kapasiteettia ja pullonkauloja oli vähemmän.

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä keskimääräiset rahtihinnat nousivat yli 45 % ensimmäiseen neljännekseen verrattuna ja pysyivät kolmannen neljänneksen samalla tasolla. Viimeisellä neljänneksellä tapahtui odotetusti 3 % kasvua toiseen neljännekseen nähden.

Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä urakkahinnat nousivat 129,7 indeksipisteeseen, missä oli 5,4 pistettä kasvua edelliseen neljännekseen ja 19,6 pistettä kasvua edelliseen vuoteen nähden. Spot-hinnat olivat 142,6 pistettä, missä oli 6,0 pistettä kasvua edelliseen neljännekseen ja 26,4 pistettä kasvua edelliseen vuoteen nähden.

Kaupan ja tuotannon vähentyminen alkuvuodesta 2023 voi johtaa kuljetushintojen hienoiseen laskuun. Polttoaineen hinnanmuutokset, jotka ovat seurausta venäläisten öljytuotteiden tuonnille asetetusta EU:n tuontikiellosta, voivat kuitenkin tasoittaa tätä laskua. Tuontikielto tulee voimaan 5. helmikuuta 2023. Lisäksi on vaikea ennustaa, kuinka paljon inflaatio tulee kasvamaan.

Euroopan talouden laskusuhdanne

Tehdasteollisuus taantui syyskuussa, kun kysyntä väheni entisestään ja hintapaine kasvoi. S&P Globalin euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI-indeksi) putosi 48,4 pisteeseen, kun se elokuussa oli 49,6, mikä viittaa tuotannon laskuun euroalueella.

Kolmannen neljänneksen lopussa tuotantokapasiteetti laski jyrkästi EU:n kahdessa suurimmassa taloudessa, Ranskassa ja Saksassa. Maiden PMI-indeksit olivat alimmilla tasoilla sen jälkeen, kun koronaviruskriisi alkoi vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.

Uusien tilausten määrä laski myös Espanjassa. Toimitusketjuongelmat aiheuttivat keskeytyksiä tuotantoprosesseihin, ja keskeneräiset työt vähenivät globaalin kysynnän vähentymisen vuoksi. Korkeat sähkökustannukset aiheuttivat tehdasteollisuudessa ajoittaisia seisokkeja.

Marraskuussa PMI-indeksi nousi 47,8 pisteeseen, kun se lokakuussa oli ollut 47,3, jolloin se oli matalimmillaan 23 kuukauteen neljä kuukautta kestäneen tuotannon vähenemisen jälkeen. PMI-indeksin mukaan tämä viittaa siihen, että euroalueella on suurempi todennäköisyys ajautua taantumaan. Lisäksi Euroopan energiakriisi, joka koettelee erityisesti tehdasteollisuutta, kärjistää taloudellista taantumaa.

Viimeisellä neljänneksellä energianhintojen nousu lisäsi yritysten kustannuksia. Eurooppalaiset yritykset ovat vähentäneet tuotantoaan tai keskeyttäneet sen kokonaan, esimerkiksi lasiteollisuus Ranskassa, terästeollisuus Espanjassa ja lannoiteteollisuus Puolassa. Yritysten maksukyvyttömyyden uhka on kasvussa.

Maailmankauppajärjestö WTO:n 22. joulukuuta 2022 julkaiseman kauppabarometrin mukaan palveluiden kauppa vähentyi viimeisellä neljänneksellä ja pysyy todennäköisesti heikkona vuoden 2023 alussa. Barometrin lokakuun indeksi laski 98,3 pisteeseen, mikä on hiukan vähemmän kuin perustaso 100 ja merkittävästi vähemmän kuin pistemäärä 105,5, josta raportoitiin, kun barometri julkaistiin edellisen kerran kesäkuussa. Rahoituspalvelut (joiden indeksi oli 107,8) kestivät globaalin talouden hidastumisen parhaiten. Matkustajalentoliikenteen (105,2) ja tieto- ja viestintäpalveluiden (103,2) indeksit olivat laskusuuntaisen trendin yläpuolella. Suurinta lasku oli rakennusalan palveluissa (92,9), konttiliikenteessä (92,8) sekä pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa (91,1).

EU:n, Ukrainan ja IVY-maiden välisen kaupan liikevaihdon lasku

Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä tavaroiden maantiekuljetusten volyymi Euroopan unionista IVY-maihin laski 1 % verrattuna toiseen neljännekseen ja 16 % verrattuna vuoteen 2021. Tavaroiden vienti EU:sta Venäjälle väheni 26 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Sen sijaan Valko-Venäjälle suuntautuva vienti lisääntyi 3 % edelliseen neljännekseen verrattuna ja vienti Ukrainaan lisääntyi 21 %. Euroopasta Kazakstaniin suuntautuva tavaravirta väheni 8 % ja Uzbekistaniin suuntautuva 4 %.

Tavaroiden tuonti IVY-maista Eurooppaan väheni 1 % edelliseen neljännekseen verrattuna ja 38 % edellisvuoteen verrattuna. Edelliseen neljännekseen verrattuna tuonti Venäjältä väheni 65 %, Valko-Venäjältä 71 %, Ukrainasta 26 % ja Kazakstanista 63 %, kun taas tuonti Uzbekistanista lisääntyi 31 %.

EU:n ja Venäjän ja Valko-Venäjän välisen kaupan vähentyminen on vapauttanut näiltä reiteiltä kapasiteettia, jota voidaan käyttää kuljetusten lisäämiseen Uzbekistaniin, Kazakstaniin ja Ukrainaan.

Korkeana jatkuva inflaatio

Korkeana jatkuva inflaatio asettaa paineita kuljetuskustannuksille. Marraskuussa 2022 euroalueen vuotuinen inflaatio oli 10,1 %, kun se lokakuussa oli 10,6 %. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 4,9 %. Inflaatio hidastui hiukan vuoden 2022 viimeisinä kuukausina mutta on edelleen korkeimmalla tasolla 10 vuoteen.

Korkeinta vuotuinen inflaatio on Unkarissa (23,1 %), Latviassa (21,7 %), Virossa ja Liettuassa (kummassakin 21,4 %), Tšekissä (17,2 %) ja Puolassa (16,1 %).

Hinnat nousivat euroalueella marraskuussa seuraavasti: energian hinnat nousivat 34,9 % (kun lokakuussa vastaava luku oli +41,5 %), elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakan hinnat nousivat 13,6 % (lokakuussa +13,1 %), muiden valmisteiden kuin energian hinnat 6,1 % (sama kuin lokakuussa) ja
palveluiden hinnat 4,2 % (lokakuussa +4,3 %).

Dieselöljyn hinnannousu

Ranskalaisen maantiekuljetusjärjestö CNR:n mukaan dieselöljyn keskimääräinen hinta Euroopassa oli 1,94 euroa litralta vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Hinnat olivat samalla tasolla kuin vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä mutta nousivat 60 % verrattuna vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen.

Joulukuun 3. päivänä EU:n neuvosto asetti venäläiselle öljylle hintakaton, joka on 60 Yhdysvaltain dollaria barrelilta. Rajoitus tuli voimaan 5. joulukuuta samaan aikaan kuin venäläisten öljytuotteiden tuontikielto EU:hun.

Hintakattoa tarkistetaan kahden kuukauden välein vuoden 2023 tammikuun puolivälistä alkaen. Hintakaton tulee olla vähintään 5 % alle venäläisen öljyn ja venäläisten öljytuotteiden keskimääräisen markkinahinnan. G7-maat (Iso-Britannia, Saksa, Italia, Kanada, Ranska, Japani ja Yhdysvallat) ja Australia ovat asettaneet samankaltaisen rajoituksen.

Öljymarkkinoiden tämänhetkiset olosuhteet johtavat todennäköisesti polttoaineiden hintojen nousuun vuoden 2023 toisesta neljänneksestä eteenpäin. Nousu voi kuitenkin tapahtua vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ja korottaa kuljetuskustannuksia.

Vaikea kuljettajapula

Kansainvälinen maantiekuljetusliitto IRU on julkaissut raportin ympäri maailmaa todetusta kuljettajapulasta.

Euroopassa kuorma-auton- ja linja-autonkuljettajien puute on jo miltei kriittinen. Kuljetusten kysyntä on kasvussa, mutta vain harvat nuoret kiinnostuvat kuljettajan ammatista. Arvioiden mukaan kuorma-autonkuljettajien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyy vuoteen 2026 mennessä yli 60 % ja logistiikkayrityksillä on vaikeuksia löytää liikenteen harjoittajia.